Unelmia ja ajatuksia
Olen aina tykännyt kirjoittaa paljon. Päiväkirjaan nuorena nimiä, millainen on mies ihanteeni, ja kuka on koulun mukavin poika. Osallistuin joskus kolmannella luokalla ala asteella ollessani johonkin lukuviikon kirjoitus kilpailuunkin, ja muistan kun opettaja tuli luokkaan ja sanoi: Tulkaapas Eija ja Kaisa joka siis oli luokkakaverini, niin käymään täällä. Olimme kaverini kanssa vähän aikaa ihan mykkänä, että mitähän me ollaan tehty? Ope alkoi selittää, että onneksi olkoon! Te olette voittaneet lukuviikon kirjoituskilpailun. En edes muistanut enää koko kilpailua. Kaverini oli tullut toiselle sijalle, ja minä olin tullut kolmanneksi, ja joku ylempi luokkalainen oli voittanut sen ykkössijan. Saatiin palkinnoksi kirjat ja meistä otettiin oikein valokuvakin paikalliseen kylän lehteen. Harmikseni olen hävittänyt sen lehden, missä oli meidän kuva jossa olemme rivissä ne kirjat kädessä, mutta kirja on kyllä tallessa, ja on vielä hyvässä kunnossakin.
Huomaa blogistasi, että olet jo nuoresta
VastaaPoistaasti viihtynyt kirjojen parissa.
Sieltä saa virikkeitä soljuvaan
kirjoittamiseen ja virkistää myös
mieltä.